Pohjoismainen malli

Pohjoismainen malli on ollut ja on edelleen ainutlaatuinen tapa järjestää Pohjoismaiden yhteiskuntia. Se rakentuu vastuullisen talouspolitiikan, hyvinvoinnin ja vahvojen työmarkkinaosapuolten yhdistelmälle. Nämä kolme pilaria toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ja toisistaan riippuvaisina ne tukevat toisiaan. Tästä syystä malli poikkeaa monin tavoin muiden Euroopan maiden ja muun maailman malleista.

Ainutlaatuista on etenkin korkea järjestäytymisaste ja työehtosopimuksin laajasti säännellyt työmarkkinat. Malli on onnistunut luomaan kasvua ja työpaikkoja Pohjoismaissa. Yhdessä talouspolitiikan ja julkisen hyvinvoinnin kanssa malli on parantanut sekä yhdenvertaisuutta että sukupuolten tasa-arvoa Pohjoismaissa, olkoonkin että tekemistä ja tavoitteita on runsaasti jäljellä.

Mallissa ja sen toiminnassa on keskeistä palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen välinen yhteistyö ja vuoropuhelu. Korkea järjestäytymisaste, vahvat itsenäiset työmarkkinaosapuolet, vahva luottamus, kattavat sopimukset ja työelämän osapuolten välinen rakentava vuorovaikutus ovat välttämättömiä vakauden, ennakoitavuuden ja työrauhan kannalta. Tämä on merkinnyt sitä, että Pohjoismaissa on kansainvälisesti tarkasteltuna vähän työmarkkinakiistoja. Se puolestaan parantaa ennakoitavuutta ja investointihalukkuutta.

Perusedellytys pohjoismaisen mallin kehitykselle, kilpailukyvylle ja toiminnalle on se, että ay-oikeuksia sekä demokraattisia vapauksia ja oikeuksia kunnioitetaan, kehitetään ja vahvistetaan. Nämä periaatteet leimaavat työtämme pohjoismaisen sopimusmallin kehittämisessä ja vahvistamisessa.

Malli tarjoaa valmiudet selviytyä Pohjoismaiden yhteisten työmarkkinoiden rakennemuutoksesta ja siirtymästä. Se on osoittanut, että talouskasvu ja kilpailukyky voidaan onnistuneesti yhdistää laajaan hyvinvointiin ja taloudelliseen yhdenvertaisuuteen. Lisäksi se on näyttänyt, että tämä on mahdollista myös Pohjoismaiden kaltaisille pienille avoimille talouksille, jotka ovat paljolti riippuvaisia ulkomaankaupasta.

Pohjoismainen malli on ollut ja on yhä edellytys vahvojen ja hyvien toimivien hyvinvointiyhteiskuntien rakentamiselle. Pohjoismaiden hyvinvointi nojaa yleisiin periaatteisiin, jotka pohjimmiltaan merkitsevät yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Tärkeitä lähtökohtia tässä ovat muun muassa solidaarisuus, yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo ja taloudellinen turvallisuus. Nämä ovat keskeisiä arvoja, joilla on suuri legitimiteetti ja kansan vahva tuki. Julkiset hyvinvointipalvelut ja kaikille avoin koulutus sekä korkea ja hyvä koulutustaso ovat keskeisiä työllisyyden, tuotannon ja sosiaalisten investointien edistämisen kannalta. Kunnolliset hyvinvointijärjestelmät ovat muun muassa parantaneet sukupuolten tasa-arvoa ja sen myötä korkeaa työllisyysastetta.

Pohjoismaisella mallilla on siten useita kosketuskohtia YK:n Agenda 2030:een. Erityisesti tavoite kahdeksan, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, kytkeytyy läheisesti pohjoismaisen malliin, jossa osapuolten välinen yhteistyö on tärkeällä sijalla. Mutta myös monet muut Agenda 2030:n tavoitteet, kuten koulutus kaikille, sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen, voidaan saavuttaa vahvasti yhteiskuntaan keskittyvällä pohjoismaisella mallilla. Ilman Pohjoismaista mallia ei pystytä saavuttamaan Pohjoismaiden pääministerien visiota, jonka mukaan Pohjoismaista tulee tehdä maailman kestävin ja integroitunein alue.

Tulevaisuuden työelämä kattaa useita eri puolia muuttuvasta maailmasta ja sen vaikutuksista työelämään. Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimushanke Future of Work tarkasteli vuosina 2019–2020, mitkä megatrendit vaikuttavat tulevaisuuden työelämään ja millä tavalla.

Future of Work -hanke on meidän työmme kannalta arvokas, sillä se tuottaa tärkeää tutkimustietoa siitä, miten työelämä tulee muuttumaan ja mitkä globaalit megatrendit vaikuttavat muutoksiin. Hankkeessa mukana olleet tutkijat ovat tunnistaneet neljä megatrendiä: 

• Väestörakenteen muutos, joka väestön ikääntymisen, muuttuneiden migraatiomallien ja työmarkkinamuutosten kautta vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja rakenteeseen Euroopassa ja suhteessa muun maailman työvoimaan.
• Globalisaatio. Tuotannon, tavaroiden ja pääoman globalisaatio on hyödyttänyt Pohjoismaita. Globalisaation kasvu on samalla synnyttänyt vastavoimia etenkin teknologisen kehityksen kautta. Yhteiset säännöt ja monenkeskinen yhteistyö ovat siten keskeisiä pohjoismaisille talouksille. 
• Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti hyvin voimakkaasti teollisuuteen, kauppaan ja yhteiskuntiin sekä suorien ilmastovaikutusten vuoksi että epäsuorasti näiden vaikutusten rajoittamiseen tähtäävän politiikan kautta. Muutokset tulevat vaikuttamaan yrityksiin, työpaikkoihin ja väestökehitykseen kaikkialla maailmassa, ja oikeudenmukainen ja kestävä siirtymä edellyttää toimenpiteitä. 
• Neljäs teollinen vallankumous kattaa eri alojen teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn, biotekniikan, tietotekniikan ja robotiikan. Vaikka Pohjoismaat ovat tämän muutoksen kärkimaita, muutos on haaste pohjoismaisen mallin kulmakiville, sillä työ, työolot ja työmarkkinoiden valtasuhteet muuttuvat.

Megatrendit vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoihin ja yhteiskuntiin kansallisesti, Pohjoismaissa, Euroopassa ja globaalisti. Meille ja jäsenjärjestöillemme on tärkeää, että näillä foorumeilla tehtävät poliittiset päätökset vievät eteenpäin siirtymää, joka on kestävä ja oikeudenmukainen, ottaa huomioon palkansaajat yhteiskunnan kaikissa kerroksissa ja ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Lähdemme siitä, että nämä megatrendit todella ovat haaste pohjoismaiselle mallille, mutta että pohjoismainen malli on samalla väline, joka auttaa yhteiskuntiamme selviytymään megatrendien seurauksista.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Future of Work -hanke koostuu seitsemästä pilarista, joissa megatrendejä tarkastellaan eri näkökulmista.

• Pilari I on kooste tekijöistä, jotka vaikuttavat pohjoismaisiin työmarkkinoihin sekä havaittuihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
• Pilari II tarkastelee perinteisten ammattien digitalisaatiota.
• Pilari III käsittelee yksityisyrittäjiä, itsensä työllistäjiä ja epätyypillisiä työsuhteita.
• Pilari IV tarkastelee uusia toimijoita ja niiden vaikutusta työmarkkinoilla, erityisesti alustataloutta.
• Pilari V käsittelee työympäristöä ja työhyvinvointia muuttuvilla työmarkkinoilla.
• Pilari VI käy läpi lainsäädäntöä ja työmarkkinasääntelyä.
• Pilari VII kokoaa hankkeen tuottamat näkemykset pohjoismaisesta mallista ja työmarkkinoiden ohjauksesta tulevaisuuden työelämässä.