Hanke: Kohti hiiletöntä yhteiskuntaa

Maapallon lämpeneminen on rajat ylittävä haaste. Tästä näkökulmasta kansainvälisellä yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys. Tämä koskee myös ay-liikettä, sillä globaalisti neuvoteltu ilmastopolitiikka tulee kiistatta vaikuttamaan tavaroiden ja palvelujen tuotantoon. Se puolestaan merkitsee haasteita palkansaajille ja liittojen jäsenille niin Pohjoismaissa kuin muuallakin. Kannatamme maidemme päästövähennystavoitteita ja siirtymävaatimuksia. Mutta vaadimme myös, että siirtymän on oltava oikeudenmukainen.

Olemme tehneet asian tiimoilta vuonna 2020 tiivistä yhteistyötä saksalaisen ay-liikkeen (Deutscher Gewerkschaftsbund, DGB) ja saksalaisen ajatushautomon Friedrich Ebert -säätiön kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt kuusi maaraporttia, yksi kustakin viidestä Pohjoismaasta sekä Saksasta. Raporttityöstä ovat vastanneet omat jäsenjärjestömme ja DGB. 

Maaraporttien pohjalta on laadittu Saksan ja Pohjoismaiden yhteinen ilmastoraportti ja useita linjaussuosituksia Pohjoismaille, Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja Saksalle, Euroopan unionille sekä YK:lle ja kansainväliselle työjärjestölle ILOlle. 

Saksalais-pohjoismainen ay-ääni ilmastopolitiikassa

PAY:n ja DGB:n hallitukset hyväksyivät Pohjoismaiden ja Saksan yhteisen raportin ja linjaussuositukset vuoden 2020 lopussa. Hanke on peräti 14,5 miljoonan järjestäytyneen pohjoismaisen ja saksalaisen palkansaajan tahdonilmaus. Pohjoismaiden osalta tämä merkitsee sitä, että noin 70 prosenttia Pohjoismaiden työvoimasta on mukana hankkeessa työntekijöiden sekä toimihenkilöiden ja akateemisten keskusjärjestöjen kautta. 

Hankkeen lähtökohtana on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä alle kahdessa asteessa ja mieluiten alle 1,5 asteessa. Tämä edellyttää ennennäkemättömän laajaa sosiaalista, taloudellista ja ekologista siirtymää. Yritysten ja työmarkkinoiden on mukautettava toimintaansa, sillä tavaroiden ja palvelujen tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt lisäävät maapallon lämpenemistä. 

Oikeudenmukaisen siirtymän tärkeys

Siirtymän laajuutta on vaikea käsittää. On päivänselvää, että ilmastopolitiikasta johtuvat tuotantotapojen muutokset muuttavat ja pahimmassa tapauksessa hävittävät palkansaajien työpaikkoja. Sen vuoksi lähdemmekin siitä, että siirtymän on oltava oikeudenmukainen. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ajaa tätä periaatetta tunnuslauseenaan ”Just Transition”, oikeudenmukainen siirtymä, joka on lisätty myös Pariisin ilmastosopimuksen esipuheeseen. Pohjoismaiden näkökulmasta oikeudenmukaisella siirtymällä on selkeitä kosketuskohtia pohjoismaiseen malliin ja sen kolmeen pilariin. 

Onnistuneessa oikeudenmukaisessa ja vihreässä siirtymässä on konkreettisesti kyse muun muassa investoinneista vihreään tekniikkaan, koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja siirtymätukeen. Tämä on tärkeä yhteinen lähtökohta Pohjoismaiden ja Saksan ay-liikkeelle työssä, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventämään ilmastopolitiikasta aiheutuvia työmarkkinavaikutuksia. Kysymys on myös kilpailukyvystä ja täystyöllisyydestä. Kaikesta tästä voit lukea lisää jäljempänä raportistamme ”The Road Towards a Carbon-Free Society” sekä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Saksan maaraporteista. Voit tutustua ilmastopolitiikkaamme myös otsikon ”Mielipiteemme” alla. 

Vuonna 2021 aiomme edistää ilmastokysymystä ja oikeudenmukaista siirtymää saksalaisten kumppaneidemme kanssa maidemme hallitusten, Pohjoismaiden ministerineuvoston, EAY:n ja EU:n sekä ITUCin ja YK:n, ILOn ja Glasgow’n ilmastokokouksen suuntaan. 

Pohjoismais-saksalainen yhteishanke on lisännyt ja voimistanut Pohjoismaiden ja Saksan ay-liikkeiden, luottamusmiesten ja toimitsijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyö on myös auttanut ymmärtämään Pohjoismaiden ja Saksan ilmastohaasteita.