World Day for Decent Work
Nuorten pääsy ja kiinnittyminen pohjoismaiden työmarkkinoille on turvattava
Koronapandemia on koetellut työmarkkinoita ja etenkin työmarkkinoiden haavoittuvimpia ryhmiä: nuoria sekä niitä, joilla on kaikkein heikoin kytkös työelämään.
Pandemiantaloudelliset pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, mutta uutena työmarkkinoille tulevat joutuvat todennäköisesti kärsimään niistä eninten. Kun työmarkkinoilla tapahtuvia siirtymiä ruokkii vielä ilmastokriisikin, tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, jotta tilanteesta päästään onnistuneesti eteenpäin. Avainroolissa ovat hallitukset, Pohjoismaiden ministerineuvoston kaltaiset kansainväliset järjestöt sekä työmarkkinaosapuolet. Niiden vastuulla on löytää ratkaisuja, joiden avulla varmistetaan, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön.
Pandemia on ravistellut monia aloja; etenkin matkailu- ja ravintola-alaa sekä muita sellaisia toimialoja, joilla nuoret saavat tyypillisesti ensikosketuksensa työelämään. Epävarmat työsuhteet ja matalat palkat olivat monilla aloilla yleisiä jo ennen pandemiaa. Keikkatalous on horjuttanut työmarkkinoita ja syventänyt tilapäisten työntekijöiden ja vakituisessa työsuhteessa olevien välistä kuilua. Vaarana on, että etenkin nuoret ja monet muut epävarmoissa ja turvattomissa työsuhteissa olevat syrjäytyvät työmarkkinoilta. Näihin ongelmiin on puututtava ajoissa ja löydettävä niihin ratkaisut, jotta uudet sukupolvet saisivat jalansijan työmarkkinoilla.
Koulutus on työmarkkinoiden vakauden avaintekijä. Jatkuvalla täydennys- ja uudelleenkoulutuksella varmistetaan elinikäinen oppiminen ja tarvittava osaaminen. Aivan yhtä tärkeää on päästä oikeanlaiseen ammatilliseen ja muuhun jatkokoulutukseen heti työuran alkuvaiheessa. Pandemian vuoksi opetusta ja koulutusta ei ole voitu järjestää perinteisellä tavalla eikä käytännön harjoittelumahdollisuuksia ole ollut. Tämä vaje on korjattava riittävillä investoinneilla.
Yhtäläisten mahdollisuuksien sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Vahvojen työmarkkinaosapuolten ja ammattiliittojen tulee varmistaa kaikille hyvät työolot ja kunnollinen työsuhdeturva. Alustatyön yleistyessä työmarkkinaosapuolten on huolehdittava siitä, että alustatalouden työntekijöillä on yhtä turvalliset ja säännellyt työolot kuin kaikilla muillakin työntekijöillä.
Työvoimaa tarvitaan lisää tulevina vuosikymmeninä useilla eri aloilla. On tärkeää, että nuorilla on riittävästi tietoa näistä työpaikoista. Uskomme, että mahdollisuus valita mieleisensä koulutus tuottaa motivoituneita työntekijöitä. Jos tarjolla on riittävästi tietoa työmarkkinaolosuhteista ja koulutusmahdollisuuksista, ihmisten on helpompi tehdä perusteltuja valintoja. Meillä on oltava riittävät keinot varmistaa, että kaikki löytävät paikkansa työmarkkinoilta eikä nykyisiltä ja tulevilta sukupolvilta riistetä mahdollisuuksia.
Tiedämme, että työttömyydellä on etenkin työuran alkuvaiheessa hidastava vaikutus koko loppuiän palkkakehitykseen. Ilman vakituista työpaikkaa on vaikea saada asuntolainaa, ja perheen perustaminen on taloudellisesti haastavampaa. Ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat työmarkkinavaikutukset vinouttavat työvoiman sukupuolijakaumaa. Uskomme täällä Pohjoismaissa siihen, että jos hallitus priorisoi työmarkkinoita ja työpaikkojen luomista yhteistyössä vahvojen työmarkkinaosapuolten kanssa ja jos työnantajat ovat valmiita investoimaan työntekijäkohtaisiin ratkaisuihin, kykenemme vastaamaan sekä pandemian jälkimainingeissa kohtaamiimme haasteisiin että muihinkin haasteisiin, joita työmarkkinoiden eteen tulee muuttuvassa maailmassa.
Pohjoismaiden hallitusten on ryhdyttävä toimiin ja varmistettava, että meillä on jatkossakin vahva pohjoismainen malli ja että teemme rajat ylittävää yhteistyötä vaikeinakin aikoina taataksemme seuraaville sukupolville hyvät valmiudet astua työelämään. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on avainrooli toimivien yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden turvaamisessa etenkin kriisiaikoina. Kehotamme myös Pohjoismaiden työnantajajärjestöjä keskustelemaan työntekijäjärjestöjen kanssa kaikilla toimialoilla ja varmistamaan, että kaikilla on pääsy työmarkkinoille, kokoaikatyöhön ja koulutukseen, mikä edistää kestävää työelämää.
Maja Straht, varapuheenjohtaja Saco Studentråd ja edustaja Nordvisionissa
Antti Palola, puheenjohtaja, PAY (Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö) ja STTK
Markus Kutvonen, puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat ja edustaja Nordvisionissa