Pohjoismainen malli on maidemme kasvun ja kilpailukyvyn keskeinen ja välttämätön lähtökohta. Katsomme, että malli on edellytys vahvojen ja hyvin toimivien hyvinvointivaltioiden rakentamiselle. Pohjoismainen malli on osoittanut, että talouskasvu ja kilpailukyky voidaan onnistuneesti yhdistää laajaan hyvinvointiin ja taloudelliseen yhdenvertaisuuteen myös pienissä ja avoimissa talouksissa, joissa ulkomaankaupalla on suuri merkitys. Mallin kulmakiviä ovat muun muassa koordinoidut palkanmuodostusmallit, sosiaalivakuutukset, aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja julkisesti rahoitettu koulutus.
Pohjoismainen malli ja siihen sisältyvä työmarkkinoiden laajamittainen sääntely työehtosopimuksin on ainutlaatuista sekä eurooppalaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Se on luonut kasvua ja työpaikkoja maissamme sekä tasoittanut tuloeroja ja edistänyt sukupuolten tasa-arvoa pitkällä aikavälillä. Mallin ja sen toimivuuden avaintekijänä on työmarkkinaosapuolten välinen yhteistyö ja vuoropuhelu. Korkea järjestäytymisaste, vahvat itsenäiset työmarkkinaosapuolet, kattavat sopimukset ja työelämän osapuolten välinen rakentava vuorovaikutus ja luottamus ovat välttämättömiä vakauden, ennakoitavuuden ja työrauhan kannalta. Malli tarjoaa mahdollisuudet selviytyä siirtymästä ja rakennemuutoksesta, ja myös sen kansainvälinen maine on hyvä.
Jotta Pohjoismaiden kansainvälinen kilpailukyky säilyisi hyvänä jatkossakin, tarvitaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa, joka edistää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. Tämä edellyttää aloitteellista politiikkaa, joka tukee teollisuutta ja yrittäjyyttä ja houkuttelee investointeja. Siten luodaan taloudelliset edellytykset kasvulle, joka puolestaan luo työpaikkoja. Globalisaatio muuttaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kun arvoketjut muuttavat muotoaan ja tuotantoa siirretään ulkomaille. Kilpailu kiristyy kansainvälisillä markkinoilla, ja samalla meneillään on rakennemuutos, jossa kulutuksen ja lisäarvon luojana ovat perinteisen tuotannon ohella yhä useammin palvelut ja aineettomat hyödykkeet. Siksi tarvitaan jatkuvaa panostusta koulutukseen, innovointiin ja osaamisen kehittämiseen.
Työelämän rakennemuutos, siirtymä ja osaamisen kehittäminen ovat aina olleet olennainen osa pohjoismaisen mallin muutos- ja kehitysvalmiutta. Uskomme, että muutos- ja kehitysvalmiuden merkitys korostuu vastedes entisestään. Nurkan takana odottavat tekoäly, verkkoalustat, kehittyneet robotit ja massadata. Uusi teknologia, digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio tulevat ihmisten osaamis- ja koulutustasosta riippumatta vaikuttamaan niin julkiseen kuin yksityiseenkin sektoriin, ja se tapahtuu yhtä lailla palvelujen, kaupan kuin teollisuudenkin alalla. Mikäli tämän halutaan toimivan ja toteutuvan Pohjoismaissa, tarvitaan selkeää ja määrätietoista panostusta ihmisarvoiseen työhön ja hyvinvointiin, sääntelyyn ja investointeihin.
Seuraavat kahdeksan aluetta ovat näkemyksemme mukaan keskeisiä lähtökohtia Pohjoismaiden kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle:
- osaamisen kehittäminen
- taloudellinen yhdenvertaisuus
- sukupuolten tasa-arvo
- hyvinvointijärjestelmien toiminta ja merkitys
- governance – kuka ohjaa kehitystä
- tuottavuuden kehittäminen – työn organisointi
- elinkeinopoliittinen näkökulma – mikä luo työpaikkoja ja saa yritykset palkkaamaan työvoimaa
- investoinnit